Rajoitukset ovat poistuneet! Ruuhkan välttämiseksi istumapaikkakarttamme muodostaa kuitenkin vielä automaattisesti yhden penkin turvavälin seurueiden väliin.
”Joaquin Phoenix and young co-star are extraordinary in road-trip drama. — An uncle and nephew bond in Mike Mills’s brilliantly acted drama that quietly draws you in.” ★★★★ The Guardian
”Joaquin Phoenixin esittämä radiotoimittaja ottaa sukulaispojan huostaansa erinomaisessa draamassa
Ohjaaja Mike Millsin keskittyy draamassaan lapsiin ja heidän mietteisiinsä. C’mon, C’monissa lapseton mies yrittää selvitä sisarenpoikansa kanssa.” ★★★★ HS
Oscar-palkitun Joaquin Phoenixin ensimmäinen päärooli sitten ylistetyn Jokerin (2019) on herkkä kasvutarina C’mon C’mon. Phoenix näyttelee toimittajaa, joka päätyy täysin yllättäen huolehtimaan sisarenpohjastaan Jessestä (Woody Norman), kun hänen siskonsa (Girlsin Gaby Hoffmann) joutuu matkustamaan kauas hoitamaan perheen asioita. Johnnylla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin opetella ensimmäistä kertaa yksin huolehtimaan lapsesta. Jesse on melkoinen tapaus: erittäin puhelias ja uskomattoman tarkkanäköinen. Mutta kuten kuka tahansa 9-vuotias, hän tasapainoilee yhä lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa.
Kun Johnnyn on lähdettävä työmatkalle viimeistelemään radio-ohjelmaansa mutta Jessen äidin matka venyy, poika lähtee hänen mukaansa. Yhteisen taipaleen aikana Johnny joutuu kohtaamaan sellaisia asioita vastuusta, rakkaudesta ja kenties eniten itsestään, mitä on pitkään työntänyt syrjään. Mike Millsin (mm. Vuosisadan naiset, Beginners ja Thumbsucker) käsikirjoittama ja ohjaama C’mon C’mon on lämmin ja koskettava tarina lasten ja aikuisten suhteesta. Elokuva on viime vuosien kiinnostavimpiin kuuluvan indie-studion A24:n (mm. Moonlight, Lady Bird) tuotantoa.
”This is a movie about listening – really listening – to what other people have to say. Johnny’s work involves interviewing kids, tapping into their hopes and fears for the future. Jesse, an eccentric, endearingly odd nine-year-old, refuses to be recorded but immerses himself in the sounds around him. And through a series of late-night phone calls, Johnny and Viv (Gaby Hoffmann), Jesse’s mother, reopen the lines of communication that were felled after the death of their mother.
Appropriately, sound and music are key; the soundtrack is uninhibited and eclectic, veering from opera to Lee Scratch Perry to Lou Reed’s pre-Velvets novelty track The Ostrich. But the film’s main assets are three extraordinary performances: Phoenix, rumpled and emotionally untucked as Johnny; Hoffman, loving and hurting fiercely as Viv; and Woody Norman, delivering one of the most remarkable performances, by a child or otherwise, of the year.” ★★★★ The Guardian
