Nagasaki, 1964. Nuori Kikuo näkee isänsä kuoleman yakuza-klaanien välienselvittelyssä. Aikansa suurin kabuki-tähti Hanjiro II ottaa Kikuon suojatikseen ja pelastaa näin pojan hengen. Kikuo omistaa elämänsä kabuki-teatterille yhdessä Hanjiron pojan Shunsuken kanssa. Vuosikymmenien omistautuminen tuottaa tulosta. Myrskyisä ura on täynnä veljeyttä ja petoksia, kunnianosoituksia ja skandaaleja. Kikuosta tulee tähti, vaikka yakuza-tausta nousee rasitteeksi vahvasti suljetuissa kabuki-piireissä. Kikuo pääsee kabukin mestariluokkaan, kansallisaarteeksi.
Japanissa ällistyttävät 13 miljoonaa katsojaa elokuvateattereihin kerännyt Kokuho – kabukin mestari on visuaalista runoutta. Sofia El Fanin (Adelen elämä) kuvaus saa Kumiko Ogawan puvut ja vahvasti meikatut tähdet säkenöimään. Nuorukaiset esiintyvät kabuki-teatterissa onnagata-tradition mukaan: he pukeutuvat näissä traagisissa tarinoissa kuvankauniiksi neitokaisiksi. Kokuho – kabukin mestari oli Japanin virallinen Oscar-kandidaatti, ja sai ehdokkuuden parhaasta maskeerauksesta.
